1. |
Ataraksia
08:01
|
|||
|
Pimeän läpi ihmistä katson
Pimeys on kerääntynyt silmäkuoppiin
kuin vesi lätäköihin
ja erotan vain kallon
Jokin olio saa
nämä illat haisemaan mädäntyneeltä
Värien sävyt sairastuvat,
äänet haurastuvat
Kaikki ajatukset ilkkuvat
että olemme vain
pienempien eliöiden ruokaa
Aamunkajo vain vahvistaa luiden piirteitä
Ihmiset ovat pukeutuneet tuonelan rääsyihin
Voin jo tuntea kynnet lihani sisällä
Olen kuullut askeleet jo kaukaa
Jos haava rupeutuu
ja silmä kalkkeutuu
ehkä siedätyshoitona
saan vapauden
Ataraksian
|
||||
2. |
Tyhjänaama
08:17
|
|||
|
Vetten kalvoiksi virittyneillä pinnoilla
näyttäytyy miehelle huu
Sen arpia sekä ryppyjä, tyhjää hymyä
korostaa nuhruinen kuu
Vihasta ja pelosta
vauhkoontuneena mies sukeltaa
Piinaavan kamppailun päätteeksi
haamun kuristaa
Nyt pölyistä pyyhityn lasin takaa
hän tuijottaa
Tuo hampaaton irvistys,
himmentynyt ilmestys
katsojansa vainajalaan johdattaa
Pitkään valotettu
sukunsa keskelle istutettu
mies, marras, huu
kertoo uudella kielellä
aineen maailmasta
ja tyhjä hymy tarttuu
|
||||
3. |
Taju
01:16
|
|||
4. |
Korkea Arkeologia
08:12
|
|||
|
Merkittävän henkilön aivot
on kääritty auki
ja pingotettu valopöydälle
Siitä korkeimmat arkeologit
siirtävät löytöjään seinälle
Hermoliitosten matriisissa
on mestarillista salakoodia
Salaisuuksia polttomerkintöinä
siellä missä on käynyt kipinä
Verkostosta erottuu verkosto
Liekö jokin trauma jälleen
Kuitenkin niin ratkaisevan näköinen
että se syötetään koneeseen
Algoritmi avaa solmut nyöreiksi
Nyöreistä punotaan merkkejä
Merkeistä sanoja, sanoista lauseita
Syntyy dadaistinen paatos,
jossa ei ole hivenen järkeä
Mutta se ei ole enää
arkeologien harteilla
Vielä on yksi salausaste
Teos esitetään merkittäville henkilöille
jotka tulkitsevat ja
koostavat siitä mieleisensä
|
||||
5. |
Idea
08:37
|
|||
|
Kohdussa hautuu otuksia
Aineettomia saumoja, poimuja
Ne imevät itseensä ravintoa
seinämien lämpimästä limasta
Määrittelemätön
on niiden vääristymän aste
Selittämätön
metafyysisten porttein tulikaste
Ne lipuvat väreinä
aineen rakoihin piiloutuneena
Matriisin taakse soluttautuneena
Materia muljahtelee niiden siipien iskuista
jolloin vuorostaan
materia runtelee niiden neitseellistä olemusta
Lopulta
runneltuna
nääntyneenä
ja sijoiltaan vääntyneenä
yksi kimpoilee viimeisessä
Faneronin eteisessä
viiltää muotonsa lihaan
astuu maailmaan
|
||||
6. |
Verinen Eteinen
06:16
|
|||
|
Saatana työntää rautaiset sormensa sieraimiin
Niistä se kiskoo sinut keskelle usvaa
Kipeiden muistojen hoteisiin
Painostaviin lepositeisiin
Tuhkaa ja verta, lasinsiruja
On tässä aamuun asti tanssitettu
vihaisia piruja
Tyhjä naama ilkkuen vastaan tuijottaa
Se monistuu jokaisesta iskusta
Kuilu jalkojen alla ammottaa
Tuhkasta versoo muotoja
Kirkuvia hahmoja
Verisessä eteisessä
kytee tulen vihoja
Sätkynukke lasketaan
köydellä helvettiin
läpi punaisena hohkaavan kuilun
suoraan seitsemänteen piiriin
Tulta, verta, villi-ihminen
|
||||
7. |
Ne Olivat Täällä Ensin
06:00
|
|||
|
Ne olivat täällä ensin
Ne ovat kaikkein sisimmistä asioista
kaikkein sisin
Ne ovat kaikkein todellisimmista olioista
ainoita todella todellisia
Täydellisyyttä, josta voimme vain uneksia
Ryöstöretkiltämme niiden maailmaan
takaisin tuodut artefaktit
ovat irvikuvia
Joskaan eivät turmeltuneita kosketuksesta
vaan siitä, että niitä saattaa
ylipäätään koskea
|
||||
8. |
||||
|
Virut sinisessä valossa
etkä ymmärrä sanoistani mitään
Maanalaiseen tupaasi
yläkautta tunkeudun sisään
Eivät jalkani painovoimasta väsy
Ainoastaan laahaava manttelini
kerää maanne alhaista kuraa
Pohjalla vallitsee hypotermia
Ylös on tuhansia askelmia
Luuletko ehtiväsi vastaan?
Me tapaamme viimein
Pelkäätkö harmaita kasvojani?
Omistasi näkee heti,
että nyt ymmärrät
Vieroksutko enkelimäistä ääntäni?
Omastasi kuulee heti,
että nyt vasta ymmärrät
Olen kulkenut pitkän matkan
aina kintereilläsi
Olen lukenut kaikki säkeesi
tarinoistasi, ideoistasi
Olen laulanut suloisesta tarkoituksestasi
Suuren Mustan Salin kuuroille
Olen raahannut perässäni
vieläkin suuremman ikuisuuden
Joten
Paina pääsi poveeni
Kuuntele kavioita
Ota ne vastaan
|
||||
Multa Finland
Multa is a project where I do what I want, and most of the time that means cold atmospheres, sinister black metal riffs and sometimes noise and other weird shit.
If you like Multa, you may also like:
The metal’s band revelatory new record crosses genres and styles, effortlessly combining seemingly incompatible subgenres.
go to album
Wretched Blessing
by Wretched Blessing
featured on Bandcamp Radio Apr 26, 2024
go to album
featured on Bandcamp Radio Apr 26, 2024
go to album
From the Other Side of the Mirror
by Glassing
On this pummeling new LP, the Austin group blend up screamo, black metal, and noise rock into heady, urgent music.
go to album
Killer, knotty blackened prog from Norway, full of ferocity and complexity, with blistering guitar leads aplenty.
go to album
Oracular Hexations
by Diabolic Oath
featured on Bandcamp Radio Apr 12, 2024
go to album
Nel Nome Del Codice
by KEYGEN CHURCH
The eerie grandeur of horror film pipe organ music gets an industrial lift on the latest killer from Keygen Church.
go to album
